tiistai 28. helmikuuta 2017

Kolmannet kalvot

Mun piti kalvojen nro 2 kohdalla tulla kirjottelemaan, mutta meille tuli kylään kaveri nimeltä noro, enkä jaksanu edes ajatella kirjottamista. Nyt onkin siis menossa jo kalvot nro 3, jotka vaihtui eilen illalla. Toisten kalvojen vaihdon aikaan ei hampaat tullut juurikaan kipeiks, mitä etukäteen hiukan pelkäsin. Ja juurikin tuon noron takia kalvot nro 2 oli melkein pari päivää pois suusta, kun yritti koko ajan vaan juoda tai syödä edes hiukan jotain. Ton parin päivän paussin takia pidin kakkosia vuorokauden pidempään mitä alunperin piti ja vaihdoin sunnuntain sijaan vasta ma-iltana kolmoset. En tiedä oisko sillä yhdellä vuorokaudella ollut niin suurta merkitystä, mutta enivei.



Ylhäällä ennen -kuva ja alhaalla kakkoskalvojen aikana otettu kuva. Eroa ei vielä havaittavissa.


Nää kolmoset tekikin hampaat paljon kipeemmiks kun kakkoset. Ei tekis mieli purra esim omenaa etuhampailla tällä hetkellä. Auts. Niin kipeet ei kuitenkaan oo ollut, kuin ekat. En oo esimerkiks joutunu ottaan buranaa muutakuin ekojen kalvojen aikana. Ja ihan mielelläni otan pienen kivun vastaan. Sehän vaan meinaa, että jotain tapahtuu. Musta toi vasen kulmahammas onkin liikkunut jo jonkin verran. Ainakaan kielellä etu- ja kulmahampaan välinen rako ei tunnu enää niin isolta. Voi toki olla vaan toiveajatteluakin. Kuvan kolmoskalvojen ajalta otan vasta, kun kolmoset on ollu ainakin viikon suussa. Palataan silloin siis !

lauantai 11. helmikuuta 2017

Ensimmäinen viikko

Eka viikko takana ja kivuista ja säryistä ei tietooka. Pahinta oli ekat 2-3 päivää, mutta sen jälkeen helpotti. Tällä hetkellä ei edes muistais, että koko kiskoja on, ellei niitä joutuis aina ottaan ruokailun ajaks pois ja peseen hampaat safkaamisen jälkeen. Se on välillä vähä ärsyttävää, mut loppupelissä ei isoka homma. Ja siihenki kyllä varmaan kerkee tottuun tässä puolen vuoden aikana. Ja ihme kyllä, en oo kertaaka yrittäny ruveta syömään näiden kiskojen kans vahingossa. Ihan varmasti niin tulee vielä käymään, koska näitä ei oikeesti todellaka tiedosta aina. Edes noi kiinnikkeet ei oo kalvanu enää, joten ortovahallekkaan ei oo ollu enää käyttöö. Mutta eli siis jos homma on näin iisiä koko 20 viikkoo, ni eihän tää oo homma eikä mikään. Tosin vähän kyllä veikkaan, että ens perjantaina ku on kiskojen vaihdon aika, nostaa kipu taas päätänsä. Palaan sillon taas päivitteleen fiiliksiä.

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Kahden ekan päivän fiiliksiä

Fiilikset ? AI SAATANA !!! Ekat tunnit kiinnikkeiden ja ekojen kiskojen saannin jälkeen ei tuntunu oikein miltään, mutta iltaa kohden alko totuus valjeta. Oikean puolen kiinnikkeet kalvaa huulen sisäpuolta rikki ja hampaat on aivan törkeen arat. Syöminen sattu, koska kiinnikeet tuntuu vielä terävämmiltä, kun kiskot ei oo siinä edessä. Särkylääkeet on siis ollu aika kova sana näinä päivinä. Pahimman kivun aikana ei tee mieli edes puhua. Tulee oleen siis helppo puol vuotta tolla miehelläki, jos oon vähän väliä hiljaa pari päivää. Onneks särkylääkkeet kuitenkin tosiaan helpottaa sen verran, että pääsee nalkuttaan normaalisti.

Onneks joku muukin on joskus kirjottanu fiiliksiään Invisalign -hoidon aikana, koska muistan jonkun blogista lukeneeni, että kalvamiseen auttaa ortovaha. Kävinkin eilen apteekista hakemassa paketillisen ja laitoin pahimpaan kalvamiskohtaan kiskon ja kiinnikkeen päälle. Toimii. Ihanaa.

Luulen kuitenkin, että koko puol vuotta ei tuu olemaan pelkkää kipua. Tottakai alkuun hampaat aristaa, kun ei oo vielä tottunut siihen, että ne liikkuu. Luulisin, että pahimmat hetket tulee aina olemaan kalvojen vaihdon jälkeiset päivät. Nää ensimmäiset kalvot on nyt kaks viikkoa ja sen jälkeen vaihdan niitä kymmenen päivän välein. Eli pahinta kipua odotettavissa kymmenen päivän välein. Seuraava aika Manniselle on 2.3, jolloin pyydän hiomaan tota yhtä kiinnikettä hiukan vähemmän teräväks, niin se ei kalvais tota kuulta rikki. Siihen asti auttaa vaha. Ja kaiken kaikkiaan kalvoihin tottuu tosi äkkiä, koska ne tuntuu suussa jo ihan luonnollisilta. Ellei kipua olis, en varmaan edes muistais että suussa on jotain ylimäärästä.

Mutta ihan sama vaikka kuinka sattuis, 20 viikkoo ja mulla on suorat hampaat !

lauantai 4. helmikuuta 2017

Lähtötilanne ja ensimmäiset kiskot

Lähtötilanne on siis tämä:


Ei mitenkään kovin paha, mutta silti ne on aina häirinneet. Kulmahampaat ovat osaksi kääntyneet etuhampaiden taakse, jolloin tulee marsuefekti. Etenkin valokuvissa, kun kulmahampaisiin osuu varjot, jolloin näkyy pelkät etuhampaat. Nice. Lisäksi sekä ylä- että alarivit ovat epätasaiset ja toisen etuhampaan pinnassa on lovi, joka ei kuvassa näy. Anyway, Manninen on luvannut laittaa kaiken kuntoon.

Helmikuun 3. oli vihdoin se päivä, kun pääsin taas Mannisen tuoliin ja sain ensimmäiset kiskot suuhun. Harvemmin sitä menee riemusta hyppien hammaslääkäriin. No, tätä odotin kuin kuuta nousevaa. Aikani oli 8.20 ja koulu alkoi 10.15. Ajattelin, että ehdin varmaan juuri sopivasti kouluun, että kyllä kiinnikkeiden laittoon sen verran aikaa menee. Puoli yhdeksän pääsin sisään ja yhdeksältä olin jo ulkona koko puljusta. Oli vähän nopeampi reisu kuin kuvittelin.

Hampaisiin siis kiinnitettiin kiinnikkeitä, joiden paikat on valmiiksi katsottu. Niiden avulla kiskot pysyvät napakasti paikallaan. Lisäksi sovitettiin että kiskot ovat varmasti sopivat, ja että saan ne itse paikoilleen ja pois.

kiinnikkeitä näkyvissä poskihampaissa


Kiskot istui kuulemma suuhun kuin hansikas. Eikä edes tuntunut pahalta. Olin lukenut hirveitä kokemuksia, kuinka kiskojen reunat kalvaa ikeniä tai kieltä. Päivä meni totutellessa siihen, että suussa oli jotain ylimääräistä. Todella hassun tuntuista. Noi kiinnikkeetkin tuntui ihan valtavilta suussa, koska ovat ylimääräisiä.

Invisalignin yksi etu on se, että ne on todella näkymättömät. Niitä pidetään suussa koko ajan, paitsi syödessä. Syömisen ajaksi ne otetaan pois ja hampaat harjataan ennenkuin ne laitetaan takaisin. Kiskot suussa saa juoda vain vettä.






Kuvassa on siis kiskot suussa. Melko huomaamattomat, ellei osaa kiinnittää huomiota. Jos kiinnikkeitä ei olisi, ei kiskoja todellakaan huomaisi. 


Miksi Invisalign ?

Ajatus blogin pitämisestä operaation ajan lähti siitä, kun itse sain kuulla Invisalignisa, ja etsin tietoa kokemuksista Suomessa. Niitä oli todella vähän. Toivonkin siis, että voin blogini avulla antaa informaatiota niille jotka ajattelat hampaiden oikomista aikuisiällä Invisalign -tekniikalla. Samalla pystyn myös itse helposti seuraamaan edistystä ja saan fiiliksiä ylös.

Haaveet suorista hampaista on aina kytenyt takaraivossa. En ikinä hymyile kuvissa niin, että hampaat näkyy, koska häpeän niitä. Mitä vanhemmaksi on tullut, sitä enemmän asia häiritsee. Lapsena mulla oli kyllä kaiken maailman niskavetoa ja muovivempelettä aina öisin suussa, mutta ei ne oikein auttaneet. En edes muista pidinkö niitä niinkuin oli sovittu.. Voi olla, että en. Silloin uhkailtiin raudoilla, mutta kiusaamisen pelossa sanoin, että jos sellaiset laitetaan, revin ne itse irti. Enkä siis ikinä saanut rautoja. Voi kuinka tyhmä voi mukulana olla..

Niinpä viimeksi suuhygienistillä käydessäni otin puheeksi oikomisen aikuisiällä. Sattumalta kyseinen hygienisti oli itse oikonut aikuisiällä hampaansa, koska hänellä oli nuorempana ollut samoja fiiliksiä kuin itselläni. Julkisella puolellahan ei aikuisten hampaita oiota. Hygienisti antoi numeron oikojalle, jonka tiesi olevan hyvä ja kehuttu. Oikojan nimi on Jarmo Manninen, ja ilmeisesti hän käy silloin tällöin Itä-Suomesta Tampereella Hymysuussa tekemässä oikomisia. Mannisella on myös omat sivut hänen tekemistään oikomishoidoista. http://www.hammasjama.fi/
Jo noiden kuvien perusteella olen todella luottavainen, että itselläni on puolen vuoden päästä suorat hampaat.

Samana päivänä soitin Hymysuuhun, ja sain ajan ilmaiseen arvioon parin viikon päähän. Olin henkisesti jo valmistautunut ottamaan raudat siksi aikaa kun on tarvis. Halusin suorat hampaat hinnalla millä hyvänsä, että voisin vihdoin hymyillä kunnon pepsodent-hymyä.

Parin viikon päästä istahdin Mannisen tuoliin ja avasin suuni. Yllätys oli melkoinen, kun hän kertoi että minulla on puolen vuoden päästä suorat hampaat, jos vain haluan. Ja vielä ilman rautoja. Hän kertoi oikomistekniikasta, joka on Jenkeissä jo tunnetumpi, mutta Suomeen se on rantautunut vasta muutamia vuosia sitten, eikä ilmeisesti monikaan paikka vieläkään tee tällä tekniikalla oikomisia. Samalla hän näytti "muovimuotit", jotka teetetään omien hampaiden mukaan suuhun. Soveimme ajan, jolloin muotit otetaan, ja lähdin kotiin etsimään netistä tietoa ja kokemuksia Invisalignista. Voi kuinka innoissaan voi ihminen olla tiedosta, että saa suorat hampaat puolessa vuodessa.

Muotit otettiin muistaakseni joulukuussa, jolloin ne lähtivät Jenkkeihin suunnittelua varten, ja varsinaiset kiskot tehdään jossain Euroopassa. Tämä vie aikaa noin kuukauden. Sain uuden ajan helmikuun alkuun, jolloin vihdoin saisin ensimmäiset kiskot suuhuni.