Pitkästä aikaa. Vähän pääsi lipsuun toi kirjottaminen, kun on ollu niin törkee kiire ja stressi kaikesta. Mutta nyt takas sorvin ääreen, enää kun ei oo moniakaan kalvoja joiden aikana kirjottaa. Mihin tää aika hujahti ?
Ilman ongelmia ei tietenkä voi selvitä koko puolesta vuodesta, niinpä rakas miehekkeeni päätti epähuomiossa viime perjantai-iltana huuhtoo kalvot nro 11 vessanpytystä alas.. Viddu.. Oltiin tollon meidän molempien kotipaikkakunnalla käymässä ja tultiin kotiin vasta sunnuntai-iltana, joten olin melkein 48h ilman kalvoja ja koko ajan tuntu, että hampaat liikkuu takas lähtöpisteeseen päin. Tuskin ne oikeesti kerkes sinä aikana juurika liikkua, mutta pakkohan sitä oli hiukan panikoida. Eli kotiin pääsyn jälkeen kalvot nro 10 vaan takas suuhun. En oo viittiny ottaa ees kuvia ku vitutti niin paljon. Lassihan on nyt siis kaiken kaikkiaan heittäny multa kahdet kalvot jo meneen, nämät nro 11 ja oisko ollu kalvot nro 3 tai 4.. Ensimmäiset jotka lensi roskiin, oli talouspaperin sisällä pöydällä ja nyt nää viimeisimmät oli lavuaarin reunalla servetin sisällä venaamassa, että pääsen peseen hampaat, mutta Lassi ehtiki ensin. Koska siis jos käyn jossain syömässä missä en pääse heti peseen hampaita, laitan ne johonki paperin sisään ja taskuun, en jaksa ikinä kantaa sitä niille tarkotettua koteloo mukana. Niinpä Lassi päätteli että se lavuaarin reunalla oleva paperitollo on täysin turha. En lopultaka saanu vieritettyä siitä syytä sen niskoille, koska mun pitäis kuulemma käyttää sitä koteloo, eikä jemmailla niitä mihinkä paperitollojen sisälle. Mutta sitten taas sen ois pitäny kerrasta oppia aikasemmin, että tarkastaa ne perkeleen paperitollot ennenku viskaa ne menemään. Ehkä syy oli siis molempien, vaikka en sitä varmasti Lassille myönnäkkä. Mutta joo, tulipas paljon asiaa putkistoon joutuneista kalvoista.
Tänään oli taas käynti Mannisen tykönä, ja kalvot nro 12 loksahti onneks paikoilleen ilman sen suurempaa runnomista, vaikka kalvot nro 11 jäi periaatteessa kokonaan välistä, jos muutamaa päivää ei lasketa, ennenku ne huuhtoutu putkistoon. Tänään tehtiin vielä yks kiinnike viimiseks kuukaudeks oikeelle kulmahampaaseen. 29.6 on sit viiminen käynti, jollon hiotaan kiinnikkeet veks, rivit suoraks ja asennetaan retentiolanka. Sit se ois siinä. Enää neljä viikkoo ! Sit voin taas syödä miettimättä en jaksanko taas pestä hampaita. En vaan ymmärrä et mihin tää aika muka meni. Vähän jännittää kyllä toi oikee kulmahammas, että ehtiikö se muka kokonaan suoristua neljän viikon aikana, kun tuntuu et se vaan junnaa paikallaan. Mutta kai se sitten ehtii. Manninen oli ainakin kauheen varma asiasta. Annan nyt näiden kalvojen hengailla suussa jotain viikon verran ja otan sit uudet kuvat. Palataan !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti